Tässä tuo Suomen yrittäjien julkaisema kuva.
Kuvan laskelma heijastaa joko puutteellista ymmärrystä kansantaloustieteen perusperiaatteista ja/tai arvomaailmaa, jossa henkilöstöllä ei ole osuutta yrityksen tuottamassa arvonlisässä (työntekijöitä yrityksessä kuitenkin on 30 henkilöä). Itse verotuksen taso ja kohdistuminen voivat olla ongelma, mutta tällainen laskelma ei tee oikeutta sille, että ongelma tiedostettaisiin. Esimerkiksi ongelmaksi minä näen sen, että suuryritykset voivat käyttää konsernin sisäisiä siirtoja (laillista) pienentämään verotusta ja/tai veroparatiiseja (ilmeisesti laillista sekin), mutta pienyrityksillä ei ole tähän rahkeita eikä mahdollisuuksia. Näin verotus tavallaan vääristää kilpailua suurten yritysten hyväksi. Verotuksen pitäisi kai olla neutraalia yrityksen koon suhteen. Miksi tässä kuvassa ei puututtu siihen? Mitä Suomen yrittäjät ry on tehnyt sen eteen, että verotus ei luo keinotekoista suuruuden ekonomiaa?
Tuossa kuvassa on ensin oletettu Suomalainen palveluyritys -kohdassa, että palkka menee henkilöstölle bruttona, mutta alemmassa kohdassa ennakonpidätykset on kohdistettu 100 %:sesti yhtiön "menoksi". Tarkoittaisiko tämä, että jos palkkavero asetettaisiin nollaan, niin kaikki se mitä ennen meni ennakonpidätyksiin, menisi nyt kokonaan yritykselle? Tämän laskelman mukaan kyllä. Tällainen 100/0 -jako on vastoin kansantaloustieteen periaatteita. Oikeassa elämässä osa tuosta verojen alennuksesta koituisi työntekijöiden eduksi joten tuo esimerkkilaskelman 60 %:n verorasitus "yhtiölle" ei ole edes teoreettinen mahdollisuus.
Toinen ongelma liittyy arvonlisäveroon. Suomen yrittäjät ry:n pitäisi tietää, että vaikka yhtiö tilittää arvonlisäveron, niin osa siitä on peräisin asiakkaalta (kysynnän tulojouston suuruudesta riippuu, että kuinka suuri osa). Näin ollen arvonlisäverosta(kaan) ei voi kohdistaa 100 % yhtiön rasitukseksi. Tämäkin virheellinen oletus alentaa esimerkin teoreettista maksimia 60 %:sta.
Verotuksen tasoa ja taakanjakoa on voitava tarkastella, mutta aloitetaanko keskustelu seuraavalla kerralla kuvalla, joka ei vääristele totuutta ja on sopusoinnussa edes sen kansantaloustieteen kanssa, jonka voimme kohtuudella olettaa pitävän paikkansa eli mikrotaloustieteen piiriin kuuluva kysyntäjoustojen teoria.
Lisäksi keskustelussa olisi hyvä huomioida, että mihin veroja kerätään. Osa kerätyistä veroista menee tuon yrityksen toiminnan mahdollistamiseen, Palveluyritys on saanut koulutettua työvoimaa, josta osa ajaa autollaan verorahoilla rakennettuja teitä pitkin töihin. Poliisi ja armeija varjelee yhtiön kiinteätä omaisuutta ja henkilöstöä (jota se siis tuon kuvan laskelman mukaan ei tarvitse lainkaan, mutta ilmeisesti hyvän hyvyyttään pitää palkkalistoillaan?). Lainsäädännöllä on varmistettu yrityksen henkisen pääoman (esim. patentit) kunnioittaminen. Ilman verotusta ei ole ketään varmistamassa, että sopimusoikeus ja omaisuuden suoja ovat voimassa, mitkä ovat kuitenkin modernin yhteiskunnan kulmakiviä. Tai jos jokainen yhtiö varmistaa omistusoikeuksiensa suojan itse, niin järjestelmä ei varmasti ole kaikkein tehokkain tapa kohdentaa (ainakin jossain määrin yhteisiä) resursseja.
Näin ollen verotus ei lähtökohtaisesti ole paha asia, mutta optimitasosta voimme keskustella. Veroja pitäisi siis kenties alentaa ja kohdentaa uudelleen, sillä työn tekeminen ja yrittäminen ovat lähtökohtaisesti hyvä asia. Omassa arvomaailmassani verottaisimme enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta kuitenkin niin, että kaikkein heikoimmat eivät kärsisi kohtuuttomasti. Ideaalimaailmassa kaikkialla maailmassa olisi samanlainen verotus, jolloin emme kävisi verokilpaa jossa on enemmän hävittävää kuin voitettavaa vaan kilpailisimme osaamisella ja hinta/laatu-suhteella. Pitäisikö Suomen yrittäjien painostaa poliitikkoja yhtenäisten verokantojen luomiseen ainakin Euroopan unionin tasolla?
