torstai 7. elokuuta 2014

Opas hernekauppiaan kanssa tinkimiseen

Oletko ikinä pohtinut, että mikä on oikea torihinta herneille, kun ostat suuremman määrän kuin mitä hinnastossa on hinnoiteltu? Tai mikä on varmasti kohtuullinen tinkivara hernekauppiaan kanssa? Lue juttu loppuun, niin tiedät. Kirjoituksen hernekauppiaiden kolme arkkityyppiä ovat kesinä 2013 ja 2014 kerätyn empiirisen aineiston perusteella oikeasti olemassa.

Koeasetelma oli seuraavanlainen: Herneenmyyjät ilmoittivat vain kahden ensimmäisen litran kohdalla hinnastonsa (tyypillisesti niin, että yksi litra maksaa kolme euroa ja kaksi litraa puolestaan viisi euroa), mutta halusin ostaa kolme litraa herneitä.

Tähän tuikitärkeään kysymykseen kolmannen hernelitran oikeasta hinnoittelusta on olemassa kaksi rationaalista ratkaisua ja yksi epärationaalinen, jotka esittelen pian.

Alla olevassa taulukossa on esitelty kolme erilaista herneenmyyjää, joista yksi on selvästi epärationaalinen. Taulukko perustuu siis kokeelliseen aineistoon. Niin kokeelliseen, että 11-vuotiasta tytärtäni on usein hävettänyt olla kanssani herneostoksilla. Seuralaiseni huomautuksista huolimatta keräsin aineistoa tunnollisesti.

Taulukko 1. Herneiden hinnasto kolmen ensimmäisen litran osalta kolmella havaitulla myyjätyypillä.

Se mittari, jolla herneenmyjän rationaalisuuden/epärationaalisuuden saa selville, on marginaalinen hernelitran hinta eli hinnanmuutos kun ostettavaan määrään lisätään yksi litra. Mikäli katsot taulukkoa tarkasti, saatat havaita että myyjä C on se epärationaalinen tapaus. Visualisteja varten piirsin nuo tapaukset kuvaajiin (kuva 1). Rationaalisella herneenmyyjällä lisälitran hinta on vakio (myyjä A, ylin paneeli kuvassa 1) tai saattaa jopa laskea (myyjä B, keskimmäinen paneeli kuvassa 1), mutta ei koskaan nouse (kuten myyjän C kohdalla tapahtuu, alimmainen paneeli).

Kuva 1. Ylimmän kuvaajan myyjällä (A) on vakioinen lisälitran hinta. Keskimmäisen kuvaajan myyjällä (B) on laskeva lisähinta litralle herneitä. Alimmaisen kuvan myyjällä kolmas litra onkin kalliimpi kuin toinen litra, mikä on epärationaalisuuden merkki.

Johtopäätökset

Jos tingit hernekauppiaalta kolmannen litran hintaa niin varmimmalla selviät, kun oletat saman lisähinnan toiselle ja kolmannelle litralle herneitä eli myyjä on tyyppiä A. Vakioisen lisähinnan oletus ei ainakaan loukkaa herneenmyyjää. Rohkeampi, riskihakuisempi tinkijä olettaa, että kolmannen lisälitran hinta on toista litraa halvempi (jos myyjä suostuu siihen, niin tämä on tyyppiä B). Jos tapaat tyyppiä C olevan myyjän, niin tinkimisessä ei kannata käyttää järkiperäisiä argumentteja, sillä epärationaalieen myyjään ne eivät tehoa.

2 kommenttia:

  1. Mitä epärationaalista on siinä, että noudattaa hinnastoa? Jos kaupassa olisi myynnissä 1 ja 2 litran hernepussukoita hintaan 3 ja 5 euroa, maksaisit 3 litrasta kiltisti 8 euroa.

    Myös myyjää A voi pitää rationaalisena, koska hän ilmeisesti laskee hinnan kaavalla 2x + 1 eli kiinteä litrahinta yhdistettynä jonkinlaiseen perusmaksuun.

    Myyjä B ei ole minusta yhtä rationaalinen. Hän nimittäin näyttäisi alentavan litrahintaa aina 50 sentillä, joten hänen pitäisi myydä 4 litraa samalla hinnalla kuin 3 litraa. Todellisuudessa B taitaisi kuitenkin myydä lisälitrat 1 eurolla, eli kahden litran jälkeen hänkin siirtyisi kiinteään litrahintaan.

    Joka tapauksessa hauskaa tutkimusta olet tehnyt. En tiedä, miten rationaalisuus tässä tapauksessa pitäisi määritellä, mutta veikkaisin, että kolmannen litran hinnoittelu ei ole ratkaisevaa tuloksen kannalta. Asiakkaalle on kuitenkin tärkeintä, että myyjä täyttää mitat kukkuroilleen ja heittää vielä lopuksi muutaman palon ”kaupan päälle”.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista! Tarkennuksena todettakoon, että olen kirjoituksessani keskittynyt vain torikauppiaisiin ja 1-3 litran herne-erien myyntiin. En ole nähnyt, että herneille olisi ollut könttähintaa torikauppiailla esillä neljälle tai useammalle litralle, jolloin marginaalihinta on pääteltävissä vain 1-3 litralle herneitä. Marginaalihinnoittelu, jota kirjoituksessani kuvaan, pätee siis vain vain tuolle välille eli 1-3 litraa herneitä. Tyypin B hernekauppias päätyisi neljän litran kaupassa nollan marginaalihintaan ja viiden litran tapauksessa jo negatiiviseen marginaalihintaan, jos kyseinen "tarjontakäyrä" olisi määritelty neljälle ja viidelle litralle herneitä eikä se olisi enää sen paremmin mielekästä kuin rationaalistakaan kauppiaan kannalta.

    Marketeissa tinkivaraa ei välttämättä ole ja asiakas saattaa joutua hyväksymään tyypin C marginaalihinnoittelua, jos herneitä on pakattu valmiiksi. Aika usein marketeissa törmää tuotteisiin, joiden yksikköhinta ainakin minusta hiukan yllättäen kasvaa pakkauskoon kasvaessa.

    Torikauppiaat ovat järjestään tänä kesänä suostuneet tyypin B mukaisiin kauppoihin. Otokseni on jopa edelliskesää laajempi, sillä kolmen viikon lomallani vierailin monissa Suomen kaupungeissa Vantaan ja Kajaanin välillä :).

    VastaaPoista